Borzoin kilpirauhasen testauksesta

Borzoin kilpirauhasen testauksesta

Suomen Borzoiklubi suosittelee jalostuskoirien testaamista perinnöllisen kilpirauhasen vajaatoiminnan (lymfosyyttinen tyreoidiitti) varalta.

Esiintyvyys

Ulkomaisissa tilastoissa sairautta esiintyy borzoilla siinä määrin, että Suomessa katsotaan tärkeäksi ”pitää tautia silmällä”. Monilla roduilla tiedetään lymfosyyttisen tyreoidiitin olevan perinnöllisen. Ongelman muodostaa sairauden hidas kehittyminen, jolloin koiran jalostusura voi olla jo ohi, kun oireet ilmenevät.

Koska jälleen on sairaus, jonka diagnoosi elämän aikana on vaikea, tulisi mahdollisimman paljon tehdä tutkimuksia sen jälkeen, jotta tiedettäisiin onko tämä sairaus borzoilla ongelma.

Määritettävät parametrit

Tyroksiini

T4 tai sen nk.vapaa muoto vT4, jonka mittausta eivät häiritse T4autovasta-aineet

Kilpirauhasta aktivoiva hormoni

TSH = tyreoideaa stimuloiva hormoni

Tyreoglobuliinin vasta-aine

(TGA) Tyreoglobuliini on proteiini, joka toimii eräänlaisena kantajana/varastona kilpirauhashormoneille tyroksiinille ja trijodotyroniinille (T3).

Kilpirauhasarvot

Lisäksi mitataan T4A ja T3A (tyroksiinin ja trijodotyroniinin autovasta-aineet). Näiden löytyminen viittaa autoimmuuniprosessiin, jonka seurauksena kilpirauhanen lopulta tuhoutuu ja lakkaa toimimasta. Tällaisia vasta-aineita löytyy kuitenkin myös terveiden koirien elimistöstä ja ne saattavat hävitä myöhemmin. Joidenkin tutkimusten mukaan 20% autovasta-ainepositiivisista koirista kehittää vajaatoiminnan. Näiden vasta-aineiden mittaaminen on tällä hetkellä kuitenkin ainoa keino jotenkin ennustaa koiran kilpirauhasen tulevaisuutta.

TSH:n määrä nousee näytteessä, jos elimistö ei ole tyytyväinen kilpirauhashormonin määrään. Valtaosalla hypotyreoottisista koirista TSH on noussut, mutta joidenkin tutkimusten mukaan jopa 40%:lla arvo pysyy normaalin rajoissa sairaillakin koirilla. Jos TSH on normaalin rajoissa, on kilpirauhanenkin yleensä terve.

Sairautena kilpirauhasen vajaatoiminta on monimuotoinen, yleensä hitaasti kehittyvä oireyhtymä, jossa muutoksia näkyy turkissa, temperamentissa, aineenvaihdunnassa, lisääntymisfysiologiassa, silmissä, lopulta sydämessäkin. Se voi myös olla osana autoimmuunitautien ryhmää, jossa samalla koiralla on muitakin ko. ryhmään kuuluvia sairauksia, kuten Addisonin tauti (lisämunuaiskuoren vajaatoiminta). Lisäksi kilpirauhanen reagoi elimistön muihin sairauksiin ja lääkkeisiinkin (esim. kortisoni, sulfat, epilepsialääkkeet, monet kipulääkkeet), siten että laboratoriotulokset saattavat viitata vajaatoimintaan, mutta arvot palautuvat kriisin mentyä ohi.

Tiedetään, että vinttikoirilla kilpirauhashormonien pitoisuudet ovat alhaisemmat kuin yleensä koirilla. Tämä vuoksi tulee tarkastella muita mitattuja arvoja (TSH ja nuorella koiralla autovasta-aineet), ennen kuin hylätään jalostussuunnitelmat.

Lääkitys

Koiraa ajatellen vielä tärkeämpää on, että harkitaan tarkoin lääkityksen aloittamista ilman tyypillisiä vajaatoiminnan oireita ja että suljetaan muut sairausvaihtoehdot sekä lääkitysten vaikutus pois. Teoriassa on myös mahdollista käyttää synteettistä TSH:ta kokeellisesti aktivoimaan kilpirauhasta, jos epäillään vajaatoimintaa, vaikka laboratoriolöydökset eivät sitä todistaisi. Jos aktivoinnin ansiosta arvot nousevat, merkitsee se toimivaa kilpirauhasta.

10/2013
ELL Kristiina Kontio-Jalanka
Jalostustoimikunnan jäsen 2008-2013, pj. 2010-2013